sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Koirakaverit ja rauhallinen kuvaustuokio.

Ihailen aina blogeja joissa on kauniita valokuvia. Joku on jaksanut lavastaa (näin tahdon uskoa, eihän kukaan voi oikeasti asua sisustus unelmassa) kauniin asetelman, säätänyt valaistuksen sopivaksi ja ottanut varmastikkin sata otosta ennen sitä täydellistä kuvaa joka sitten ladataan blogiin.
Minä Kanssa!!! Tahtoo!
No, minä aloitin. Koska koirat ovat kovin värittömät päädyin ottamaan taustaan väriä. Mieheni ensimmäinen peitto (hienot retrokuviot) pääsi siis alustaksi. Tyttöjen huoneesta löytyi myös sävyyn sopiva sydäntyyny. Asettelin lelut kuvattavaksi ja aloitin urakkani. Näin siinä vain sitten kävi....





Ihastelen siis tulevaisuudessakin vain toisten kauniita kuvia, ja tyydyn (toistaiseksi) kuvaamaan vain lapsia. :)

3 kommenttia:

  1. Anonyymi3/11/10

    Heips!
    Oon jo jonkun aikaa ihastellut noita sun öttömönkiäisiä, törmäsin niihin kun yritin epätoivoisesti löytää ohjetta moisten tekoon.
    Voiskohan sulta saada jonkun perus ohjeen, vai onko se ammattilaisen salaista tietoa ;)

    -nappis-

    VastaaPoista
  2. Anonyymi4/11/10

    on tuo tyttö vaan niin isänsä näköinen :)

    VastaaPoista
  3. http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=b13&d_id=29&lang=fi

    Tuolta löytyy ainoa malli jota olen käyttänyt. Siitä saa hyvän peruskäsityksen miten elukoille saa ilmettä :)

    VastaaPoista