Hiiri kissalle räätälinä.

Kissa sai ystävättäreltään tokan lankaa. Väri ja pehmeys olivat suurenmoisia. Kissa päätti haluta langasta itselleen jotain ihastuttavaa, joka lumoaisi kaikki näkijät. Kissan toinen minä, kutsuttakoon sitä vaikka hiireksi, lupasi työn toteuttaa.
-Tästä tulee liivi. Hiiri sanoi, ja kissa jäi odottamaan liiviään.
Seuraavana päivänä kissa meni liiviään hakemaan.
-Ei tästä tullut liiviä, tästä tulee pontso. Kissa jäi siis pontsoaan odottamaan.
Seuraavana päivänä kissa meni pontsoaan hakemaan.
-Ei tästä tullut pontsoa, tästä tulee lapaset. Hiiri virkkoi.
-En minä tarvitse lapasia. Kissa sanoi.
-No sitten tästä tulee kauluri.
-Mitä minä kaulurilla tekisin? kissa kyseli jo huomattavan ärtyneenä.
-Jos sinulle ei kelpaa mikään mihin tämä lankanen riittää, niin sitten joudut olemaan ilman. Sanoi hermostunut hiiri. Tämän sanottuaan hiiri palasi takaisin koloseensa, ja jäi odottelemaan kissan myöntymistä pienempään työhön.
Hiiri nimittäin tiesi, että jonain päivänä kissa tulee vielä takaisin ja pyytää tästä ihanasta, pehmeästä langasta itselleen jotain ihastuttavaa ja PIENTÄ.