Jatkoa lasten lattialle siirtämiseen..

Löysin kuin löysinkin vanhoja tyynyjä, ja vanhan vauvan pussilakanan, joista ompelin tyynyt olohuoneen lattialle. Suunnitelmani onkin valmis.

Kuvauksen ajaksi rusinan syöjäni viihtyivät lattialla. Ja vielä seuraavanakin iltana... Mutta miksi eilen Voicea katsottaessa löysin itseni köllöttelemästä lattialta, lasten maatessa sohvalla???

Ihastuttavaa Anonyymia palautetta

Olen ollut siis reilun vuoden poissa näistä blogi kuvioista. Aikaisemmin en ole tällaista kohdannut, mutta tästä eteenpäin kommentoida voi vain rekisteröityneet käyttäjät johtuen mainioista "klikkaa tätä" kommenteista joita olen tänne saanut. Onneksi loistava Blogger osaa jaotella nämä suoraan roskapostiin, joka kertokoon omaa kieltään asiasta, ja estää näin sekä minua, ja kenties jotakin teistäkin klikkailemasta näitä linkkejä.
Innostuin kuitenkin tekemään kiitos linkin näille Anonyymeille, jotka ovat oikein kääntäjän kanssa jaksaneet juttujani tavata: Juutuupi linkki

Lallukka kiittää, kumartaa, ja pahoittelee (taas kerran) purkaustaan.

Meidän sohva on liian pieni!

Meillä on liian pieni sohva. Tai liian isot lapset.

Olen hätistellyt lapsia lattialle, mutta seuraus tästä on 1/2 tuntia kestävä petivaatteiden raahaaminen yläkerrasta olkkarin lattialle. Aloitin nyt olkkari "pehmusteiden" ompelut. Ensimmäisenä tuunaukseen pääsi vanha lasten päiväpeitto, ja minun pikkutyttönä käyttämä rikkirispaantunut suosikki pussilakana.

Kaikkea sitä ihminen kaapeistaan löytääkin! Pari lattia tyynyä on myös suunnitteilla, mutta näiden toteutusta täytyy vielä suunnitella... Jos vaikka saisi kaappeihin lisää tilaa käyttämällä vanhoja "aarteita".

Eli palataan asiaan!

Istutus puuhia

Ihastuin tähän kuvaan, ja ajatukseen.

Ja rakkaat ihmiset! Googletuksen: Video-ohje
Taittelun, ja istuttamisen jälkeen
Tadaa!
Ei kovin mieltä ylentävä lopputulos, mutta eiköhän tuo asiansa aja =)

Mattojen virkkausta

Mattojen virkkaaminen on ihanaa, kohtuullisen nopeaa ja todella palkitsevaa. Siinä on vain yksi vika: olkapääni ei kestä oikeasta trikookuteeesta virkkaamista. Yllä oleva kuva onkin kyyneleitä vuodattaen saatettu loppuun, ja jättisäkillinen kudetta siirretty odottamaan uutta olkapäätä vaatehuoneen perukoille.
Minulla ei ole kuitenkaan mitään hätää, koska löysin uuden tekniikan, joka on vähintäänkin yhtä hauska, ja paljon tekijä ystävällisempi.

Itse tekniikassa tuskin on mitään uutta, mutta se tuli minua vastaan pinterestissä ahaa lampun kera! Yllä olevan maton sisus on vanhaa trikoota joka itse leikattu matonkuteeksi (taattuun Lallukan tyyliin, eli ei virkattavaa eikä tasalaatuista). Lankana käytin kaikki vanhat paksuhkot puuvillalangat, joiden "sisään" trikookude jää. Tämä riemunkirjava yksilö saanee tulevaisuudessa kaverin ja pääsevät kesällä vieras-aittaa koristamaan.

Torkkupeiton "tuunaus"

Toissajouluna sain mieheltäni lahjaksi puuvillaisen torkkupeiton. Peitto on todella pehmoinen ja mukava, mutta teollisesti tehtynä lähti pian purkautumaan. Vihdoinkin paloi päre peiton kanssa ja ryhdyin toimeen. Nostin kaikki karanneet silmukat, ja virkkasin peiton ympäri muutamia kierroksia. Lopuksi viimeistelin reunan kauniilla pisillä.
Nyt se on hienompi kuin uutena! =)

Villasukkamerkonomin paluu.

Valmistuin, lopultakin, ja nyt palaan teidän pariinne.

Olen koko ajan tehnyt eläinprojekteja, ja kävijämääräkin täällä blogissa näyttää kehittyvän hienosti, pian 15 000 käyntiä! Minun mittapuussani se on paljon! Kiitos kaikille!

(Novitan taivaallisen ihana 7-veljestä uutuus 2014 sai jopa paatuneen virkkaajan tarttumaan sukkapuikkoihin!)